”Isänmaallisuutta uudella tavalla”:maanpuolustuslehtien välittämä kuva maanpuolustustahdosta 1950-luvulta 1990-luvulle

Tässä pro gradu -tutkielmassa pohdin suomalaisten maanpuolustustahdon muutoksia 1950–1990-luvuilla. Tutkielmassa käsittelen erityisesti sitä, miten kansalaisten käsitys maanpuolustustahdosta muodostui maanpuolustuslehtien välittämänä. Tutkimukseni ajalliseen rajaukseen liittyy Suomen ja Neuvostoliiton välinen yya-sopimus ja useimpien maanpuolustuslehtien toiminnan käynnistyminen sekä aiemmin ilmestyneiden lehtien linjan muutokset. Tutkimukseen valitut keskeiset maanpuolustuslehdet olivat aikakauslehtiä ja myös järjestölehtiä, joita toimitettiin järjestöjen ja eri kiltojen jäsenten äänitorvina. Aikakauden ilmiöiden peilaajina maanpuolustuslehdet kertovat sen, miten maanpuolustustahto oli esillä keskusteluissa ja mitkä seikat niihin vaikuttivat. Lehdistä käy myös ilmi mitä ja miten asiat kerrottiin, ja mitkä maanpuolustukseen liittyvät asiat jätettiin kertomatta. Maanpuolustustahtoon liittyy olennaisesti henkinen maanpuolustus, joka 1950-luvulta alkaen nousi mukaan maanpuolustuskeskusteluihin. Henkinen maanpuolustus nostettiin 1950-luvun lopulla virallisesti mukaan kokonaismaanpuolustukseen aseellisen maanpuolustuksen rinnalle. Suomen ja Neuvostoliiton välinen yya-sopimus määritteli pitkälti Suomen puolustuspolitiikan ja Puolustusvoimien uskottavuus oli keskeinen teema aina 1990-luvulle saakka. Maanpuolustuslehtien missioksi muodostui sekä henkisen maanpuolustuksen kehittäminen ja Puolustusvoimien uskottavuuden vakuuttelu. Maanpuolustukseen kuului tutkimuksen ajanjaksona oleellisena osana myös maanpuolustuskoulutus, joka pohjautui kaaderijärjestelmään eli asevelvollisuuteen ja reserviin. Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kontolle tuli kriisien varalle valmentava kansalaiskasvatus, jota pyrittiin kohdistamaan varusmieskoulutuksen ulkopuolella jääviin naisiin ja armeijaa käymättömiin nuoriin. Tässä työssä maanpuolustuslehdille sälyttyi keskeinen maanpuolustustiedottaminen ja maanpuolustustahdon luominen. Maanpuolustuslehtien välittämä kuva maanpuolustustahdosta vaihteli eri vuosina ja reagoi niin maailmanpoliittisiin tapahtumiin ja kriiseihin kuin Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin. Maanpuolustustahdolle loi Jaakko Valtanen kasvot jo vuonna1954 sotakorkeakoulun tutkimuksessaan. Myöhemmät maanpuolustuslehtien kirjoitukset nojaisivat tähän määritelmään sen enempää asiaan perehtymättä. Maanpuolustustahtoa mitattiin tämän tutkimuksen vuosikymmenien aikana useissa kyselytutkimuksissa, mutta varsinaista maanpuolustuskäsitteen määrittelyä ei lehdissä suoranaisesti tehty. Kyselytutkimukset eivät myöskään puuttuneet uhrautumisen kysymykseen eli olisiko kansalainen valmis myös uhraamaan terveytensä tai henkensä isänmaan puolesta